perjantai 30. marraskuuta 2018

Suomen käsityöblogien kuninkaalliset



Rakkaat lukijani, tiedättehän, että rakastan omaa napaani ja varsinkin pyöritellä omaa napanöyhtääni, se on kultaakin kalliimpaa...Mutta minun on välillä tultava linnastani ulos ja haistella mitä muu maailma tuoksuttelee nokkaani.
Blogi maailma on muuttunut vuosien saatossa ja se minun tuntemani maailma on unholassa, ollut jo kauan. Kilpailu on kovaa ja valitettavasti useimmat blogit muuttuvatkin toistensa kopioiksi sodan tuoksinnassa. Mutta, pakko on sanoa, että käsityöblogien maailma on muuttunut todella paljon siitä ajasta kun itse aloin blogata, siitä on tullut järjestelmällisempää, tehdään myös jonkin verran yhteistyöpostauksia ( yritykset eivät vielä ole heränneet tähän markkinarakoon tai ainakaan kaikki ), ovat mukana eri yhteisöissä, on julkaistu kirjoja yms. Ja käsityöblogit ovat kaikki tekijänsä näköisiä, yhtäkään ei oikein voi matkia, sillä jokainen käsityöbloggaja on kiinnostunut eri asioista, kuvaa eri tavoin, käsittelee kuvia eri tavoin, ovat eri tyylisiä ja vaikka ja mitä.

Käsityöblogeja on myös perustettu kuin sieniä sateella mutta tietyt blogit jaksaa kiinnostaa vuodesta toiseen, bloggaajat ovat tehneet ison määrän töitä, tuoneet esiin monia asioita, kuten suomalaisen yrittäjyyden, kankaat, kaavat, langat, epäkohdat ja välillä myös käsityöblogien maailmassa on kuohuneet myrskyt ja mylväykset. Mutta tätä ei enää kaadeta, tämä laiva jatkaa ylväänä matkaansa ja ei mene enää pitkään kun pankki räjähtää.



Ketkä sitten ovat nämä Suomen valovoimaisimmat käsityöblogit? Tähän listaan laitan ainoastaan ne, joilla on selkeä oma brändi. Tunnistettava kädenjälki ja joista puhutaan eri yhteisöissä ja ryhmissä. Ihania käsityöblogeja on paljon mutta heistä teen myöhemmin oman juttunsa, kuten myös niistä blogeista, joita seuraan aktiivisesti (kaikki eivät ole käsityöblogeja).
Minulle on hirmuisen tärkeää, että blogi on tekijänsä näköinen, aika nopeasti loppuu seuraaminen, jos huomaan blogin vain kalastelevan muiden tykkäyksiä eikä sitä omaa tyyliä enää näy. Tiedätte varmaan mitä tällä tarkoitan.
Minulle käsityöblogi on pakopaikka, se on fantasia, se on erillaisten ideoiden etsimistä. On myös upea katsella muiden kädenjälkeä, innostusta ja mielenkimuroita... Aina ei siis kannata nyhtää omaa napanöyhtää vaan nostaa katseensa ylös ja nähdä maailmaa.



Mehukekkerit
Raudanluja ammattilainen. Tietoa ja taitoa ei puutu tästä blogista. Ja kuvat ovat selkeitä ja raikkaita. Klikkaus blogiin ei jätä kylmäksi, nautit sitten kauniista kuvista, isoista tietopaketeista, mielipiteistä tai sitten upeista malleista.

Kototeko
Kototeko on super makeaa, kuin suloinen karkkikauppa. Sen pastilliset sävyt sulostuttaa silmiä ja makuaisteja...Jokainen kuva tuo mieleen hattarat ja muffinit. Mahtavia ideoita ja hyvää mieltä.

Vintagentti
Elegantti ideanikkari, sisustuksen Milla Magia. Loihtii mistä tahansa tyylikästä ja kaunista kotiin. Kädenjälki saa näkyä myös sistuksessa. Kuvien luoma tunnelma ja ajaton tyylikkyys löytyy tästä blogista.

Madam B.C
Hienostunut minimalisti ja erilaisten muotojen tarkastelua. Kuvien kaunis yksinkertainen tyylikkyys on ruhoittavaa ja makeaa vaihtelua runsaisiin kuviin. Kierrätys on osana lennokasta ideointia ja varsinkin kenkien tuunaus on upeaa taitoa vaativaa tarkkuutta.

Sormustin
Rauhallisuus on valttia, kiireen ja stressin keskellä kun avaa blogin, sieltä avautuu rauhallisuuden maailma. Utuinen ja satumainen. Kuin hyppäisi tarinankertojan (bloggaajan) kertomaan tarinan mukaan. 

Ihan oikea blogi
Taidetta langoilla. Miten upeita neuleita voikaan saada aikaan kun on taitoa ja näkemystä. Tätä kaikkea tarjoaa luovalla otteella tämä ihana blogi. Kirkkaat kesäiset kuvat, upeat maisemat ja taiteellinen ote...Muuta ei tarvita.


Käsityöblogien maailma on monenkirjavaa ja jokaiselle löytyy lukijansa. Monen monta ihanaa blogia jäi listasta pois mutta esitellään ne toinen kerta. Lukulistalla kun löytyy iso määrä blogeja, jotka ovat mainitsemisen arvoisia blogeja.
Olen valitettavan laiska kommentoimaan, yritän kyllä aika ajoin aina laittaa kommenttia kun käyn blogissa lukemassa, Nyt vaan valitettavasti on niin, että työ vie enrgiat nollille ja se vähä mitä töiden jälkeen jää, käytän oman napanöyhtän kaiveluun.
Nyt on käsityöblogien aika, ihmisiä on alkanut kiinnostamaan käsitöiden monimuotoisuus ja sen tuomat terveysvaikutukset. Käsitöistä on tullut salonkikelpoisia ja näin myös käsityöblogit ovat alkaneet tuottamaan erittäin monimuotoista sisältöä. Parasta käsityöblogeissa on se, että mikään blogi ei ole samanlainen. Toki samoista asioista voidaan puhua mutta samanlaisuutta ei ole, se johtuu taiteilijan luonteesta. Käsityöblogit kun ovat taidetta, ei vain luoda asiaa vaan myös tarinaa teksteillä ja kuvilla. Postauskesta tulee performanssi.

Ihanaa ja nautinnollista viikonloppua kaikille!

-Melissa-

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Miten ekologisuus näkyy vaatehullun elämässä



Kun kyse on henkilöstä, joka pukeutuu mielialojen mukaan, joka rakastaa vaatteita niin paljon, että se on elämäntapa...Miten tällainen ihminen voi puhua ekologisuudesta tässä kohtaa?
Minä en hanki vaatteita vain tarpeeseen, minulla ei ole vain ne kaikkein tarpeellisimmat vaatteet kaapissa, vaan kaikenlaista löytyy ja jokaiseen menoon ja meininkiin, joka tarpeeseen ja tilanteeseen. Miten ihmeessä minä voin puhua ekologisuudesta? Tätä palautetta rapisee aina tasaisin väliajoin postiluukkuun sekä erillaisissa ryhmissä näistä puhutaan. Koitan tässä hiukan volottaa nyt miksi minä voin puhua ekologisuudesta.

En ole aikoihin ostanut mitään uusia vaatteita, ainoastaan parit mustat leggarit sekä muutaman kankaan. Leggareita käytän paljon töissä ja niitä tarvitaan. Useimmiten tykkään tehdä nekin itse mutta koska esimerkiksi nuo muutamat urheiluleggarit toimii myös pyörräillessä, niin ne olen hankkinut. Ja ei, ne eivät ole teknisiä urheiluvaatteita. Jos jotain ostan, hankin ne kirpputoreilta, laitan myös vanhat vaatteet nopeasti kiertoon, esimerkiksi Hope -yhdistykselle tai Kierrätyskeskukseen. En siis pitkään säilytä mitään vaatetta kaapissa, jos en niitä käytä. Ne menevät tuunauksen kautta uudelleen käyttöön tai lahjoitan pois. Jos haluan jotakin erityistä, haen siihen tarvikkeet ilmaisosastolta tai omasta varastosta. Ilmaisosastoa käytän nykyään hyvin vähän, koska materiaalia löytyy kotoa. Onko vaatteiden teko ekoligisempaa kuin ostaa uusia, kyllä, uuden valmstukseen tarvitaan paljon luonnonvaroja. En siis todellakaan pystyisi elämään ekologisempaa elämää muulla tavoin kuin näin.

Täytyykö ihmisellä sitten olla paljon vaatteita, ei. Minulla pitää olla. Olen kokeillut elää kapseli ajatuksella joskus ennen kuin kapseliajatusta oli olemassa ja se ei vaan ollut meikäläisen juttu. Konmaritustakin on kokeiltu...Ei...Ahdistavaa...En halua elämääni mitään mikä ahdistaa ja hankaloittaa omaa elämää, joten tuunaus on jäänyt elämääni ja tulee sekin aika vielä kun en enää tee mitään vaatteita ja nämä riittää minulle hyvin. Nyt on se aika kun haluan nauttia tekemisestä ja käyttämisestä. Minullakin on kuitenkin rajani ja kun raja on ylittymässä, tyhjennetään kaappia kunnolla. Tällä hetkellä on iso tyhjennyt käynnissä, ollut kesän muutosta lähtien ja tyhjennys jatkuu niin pitkään kun on tarve. Tällä hetkellä alkaa kuitenkin kaappi näyttää sille, että siellä on kaikki vaatteet, jotka haluankin siellä olevan.

Minulle käsityöt eivät ole vain harrastus tai vaan halu tehdä jotakin. Käsityöt ovat minulle mielihyvää tuova asia, se on mielenterveyttä edistävää toimintaa, josta tulee todella hyvälle mielelle. Se poistaa stressiä ja parantaa omaa suhtautumista itseensä. Se on siis lääkettä, kyllä. Käsityöt hoitaa myös aivojen toimintaa, poistaa stressiä, sekä saa unohtamaan kiireen ja ongelmat. Ei ole mitään syytä muistella ongelmia ihan 24/7, ei ne ongelmat siitä mihinkään katoa, mieluiten teen jotakin kivaa kuin mietin ongelmia. Useasti moni ongelma ratkeaa kun ei niitä koko aikaa mieti.

*    *    *    *    *

Koska puhun isosta määrästä vaatteita ja ekologisuudesta, tähän sopii esitellä minun uusi kelsiturkki. Turkin olen saanut äidiltäni. Turkki sellaisenaan oli minulle aivan liian suuri ja pyörittelin kahta ajatusta mitä tekisin takista. Valitettavasti se toinen ajatus jäi (teen sen toisesta takista) ja takista muokkautui suloisen tyttömäinen peplum -mallinen takki. Näistä takeista on muodostumassa tavaramerkkini jo. Vähän toisenlainen peplum -takki on jo tekeillä vanhasta villakankaasta ja tekoturkiksesta. Siitä myöhemmin lisää. Tähän takkiin halusin isomman pyrstön mitä aikaisempaan takkiin, jonka muokkasin keväällä, sitä voi käydä kurkkimassa täältä. Aidon kelsin ehkä suurin ongelma on sen jämäkkyys. Pyrstö tosiaan on ja pysyy, se ei ihan samalla tavalla asetu paikalleen kuin keinokelsi. Siinä on hyvät ja huonot puolet. 
Takista jäi sen verran materiaalia, että ehkä voisi pojalle saada rukkaset. Käytin siis hyvin tarkkaan koko materiaalin. Ompelu oli suhteellisen helppoa, valitsee vain nahkaneulan tai farkkuneulan ja vähän tujumman langan. Näin ompelu sujuu suhteellisen ongelmitta. Myös koristenauhojen takaisin ompelu oli helppoa. Halusin takista myös hivenen löysemmän mitä tuon tyyppisten takkien yleensä on tarkoitus olla. Lämpimänä pysyy ainoastaan kerrospukeutumisella ja jos tekee ihan vartaloa myötäilevän takin, niin lämpö ei kyllä pysy. Hieman erilainen versio siis kuin aikaisempi. Minulle tulee kaikkinensa siis neljä talvista pyrstötakkia ja ne riittää. Kaikki neljä on erilaisia, kaksi villakankaasta ja kaksi kelsiturkista. Vielä kiinnostaa tehdä tweedistä yksi syystakki, farkkuinen jo löytyykin ja villatakki vanhoista villapaidoista. Eli pyrstöjä olisi vielä nähtävissä monen monta.


















tiistai 27. marraskuuta 2018

Lempikäsityölehteni



Monilla käsityöbloggaajilla on se oma the käsityölehti, joka sisältää kaikki parhaat mallit. Minulla on myös kaavalehti, jota käytän muita lehtiä enemmän, koska siinä on kaikki parhaat kaavat mutta tänään en kerro siitä, vaan neulelehti on nyt esittelyssä. Tämä on sellainen lehti, jonka kaikki mallit on korvamerkattu ja kaikki mallit sopii meidän vaatekaappeihin. Tästä lehdestä olen myös tehnyt vinon pinon erilaisia töitä. Näissä kuvissa ei ole kuin pari työtä, jonka olen tehnyt tuosta lehdestä. Osa töistä on jossakin laatikossa vielä muuton jäljiltä.

Minun lempi lehteni on siis Novita talvi 2011, tämä lehti sisältää kaikki ne ihanat neuleet, joita olen aina halunnut. Eniten lehdestä olen toteuttanut pipoja sekä lapasia. Tarkoitus olisi neuloa miehelle villapaita ja pojille myös jotakin muuta kuin pipoja. Lehden neuleet ovat kauniita ja kekseliäitä, perinneneuleita, ei niin perinteisillä kuvioilla. Lehti sisältää ison määrän erilaisia kirjoneuleita, ihania pastellin sävyjä sekä voimakkaita syksyn murrettuja värejä. Jokaiselle jotakin. Varsinkin meille.

Heti kun tämä lehti kopsahti aikanaan postiluukusta, oli saatava langat suloiseen kirjoneuleeseen. Sama työ olisi tulossa myös miehelle, kunhan joskus raskin ostaa uudet langat. Noin isoa määrää on hankala löytää kirppareilta. Toinen must have -neule on Kelosta neulotut ihanuudet, niin ihanan retroa. Ja tietenkin palmikkoneuletakki. Siinä nyt muutamia mainitakseni. Myös pojille löytyy hyvin omia vaihtoehtoja tästä lehdestä. Tämä lehti on kaikkien aikojen paras Novita. Tällaisten ihanuuksien kanssa on helppo ottaa vastaan talvi.

Mikä on sinun lempilehtesi?

Novita on edelleen ainoa neulelehti, joka minulle tulee postissa. Ollut jo monet vuodet. Mielipide Novitaa kohtaan menee ylös ja alas ja välillä on annettava erinäistä palautetta. Mutta kokonaisuutta kun katsoo, niin olen tyytyväinen. Langoistakaan ei ole mitään huonoa sanottavaa, on osunut ne parhaat langat kätösiin. 
Tällä hetkellä olen muutoinkin innostunut hankkimaan neulekirjoja, en niinkään lehtiä enää. Olen alkanut laittaa lehtiäkin eteen päin, koska niitä on aivan liian paljon nurkissa. Helpompi pitää kirjoja hyllyllä kuin lehtiä. Siksikin Novita on hyvä, sillä se on aika kirjamainen, ei lötköpötkölehti. Kiitos siis tästä lehdestä ja toivottavasti tällaisia parhauksia tulee muinakin vuosina postiluukusta, joka luo niin kuvillaan kuin ohjeilla neuloosifiiliksen.







maanantai 26. marraskuuta 2018

Pakkasukko on täällä



Kuuma ja ihana kesä, lämmin ja kaunis syksy, millaisen talven tuo pakkasukko tullessaan? Sitä ei tiedä kukaan, ei vielä ainakaan. Kuura on maassa ja pikkuruinen pakkanen. Minulle se on jo liikaa mutta en anna sen häiritä, vaikka kylmä viima kutittaa kainaloita. Mitenkähän sitä pärjää sitten kun pakkanen paukkaa siellä -30 hujakoilla? En halua kyllä vielä edes ajatella moista.
Muuta ei oikein vapaapäivinä tykkää tehdä kuin katsella leffoja ja tikuttaa sukkia, pakko kuitenkin on ulkoilla, edes välillä. Muutoin hämyrit kutoo liian tahmean verkon ympärille ja sängystä ei pääse ylös ennen kevättä. 

*    *    *    *    *

Meidän tytöt pitää huolta siitä, ettei tässä ihan sammaloiduta, menoa ja meininkiä on vaikka muille jakaa. Nupun ja Söpön tutkimusmatkat meidän lähitienoolle ovat aina erittäin mielenkiintoisia. Vaaroja ja uhkaavia tilanteita. Välillä jokin vaarallinen susi koittaa haukata äidin takamuksesta...Ja vaikka ei hampaita olisikaan, niin ihan varmuudeksi jos Söpö hiukan esittelisi suuren suurta ja peloittavaa ulkomuotoaan. Kaikki kulmakunnan vaaralliset pedot juoksee ulisten karkuun, kun tämä suuren suuri tyttönen nostaa päänsä ja komentaa törttöilijöitä. 
Pikkuisia lapsiakin juoksee välillä ohi ja ne ovat kivoja leluja, Söpö tahtoo leikkiä niiden pienten lasten kanssa. Niillä pienillä lapsilla on aina niin hauskaa ja kivaa...Nuppu vain jolkottaa perässä, vanhus kun on. Ei siinä mitään ylimääräistä touhuta. Hommat vain nopeasti pusikkoon ja kiitos, kotiin unille. Turhaa tuokin Söpö tuossa pyörii ja hyörii, ei se maailma siitä mihinkään mene. Oma pesä kotona odottaa, joko mentäisiin äiti kulta, en minä enää jaksa liikkua.












Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Melissa-

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Itse tehdyn vaatteen palkka



Itse tehty vaate ei ole vain itse tehty, se ei myöskään ole yksi monista vaatteista, se on hurmos. Ensin löydät mallin, jonka haluat, sen jälkeen sen kankaan mistä teet upean luomuksen, tekeminen vahvistaa aivoja, pääsee flow tilaan, jossa on yhtä kankaan ja koneen kanssa, kun vaate valmistuu, millainen fiilis siitä tulee kun näet sen, sain tämän aikaan omilla pikku kätösillä ja kun puet asun päälle...ai että, se on kuin olisi syönyt vatsansa täyteen erittäin hyvää ruokaa. Itse tekemällä siirtää vuoria! Ompelu auttaa niin mielialaan kuin itseensä uskomiseen, voin tehdä mitä tahansa. Tämä on ihan parasta lääkettä, auttaa jaksamaan, auttaa elämään. Tästä hommasta on niin paljon apuja.

Ompelu on toki kallistakin, kankaat maksaa, koneet maksaa...Yksi vaihtoehto on tehdä vanhoista vaatteista uusia ja vaikka lainata kirjastosta kone tai käydä asukastaloilla ompelemassa. Vaihtoehtoja siihenkin löytyy monia. Kannattaa tutkia ja hyödyntää kaikki mahdolliset vaihtoehdot mitä on. Kaavatkin voi lainata kirjastosta, ei ole pakko ostaa. Tosin aika mahtavia lehtiä ja kirjoja löytyy kirppareilta ja antikoista. Myös kankaita ja muita ompeluun liittyvää materiaalia löytyy kirppareilta, joita saa hyvään hintaan. Tästä syystä kirppiksillä kiertäminen kannattaa aina. Ei siis tarvita isoja määriä rahaa kun aloittelee hommaa. Ja jos paikkakunnalla on ilmaisosastoja, niin sekään ei harmita jos menee piloille kokeilu kun mitään ei ole siitä maksanut.

Niin kuin tiedätte, en nykyään juurikaan ompele, johtuen erittäin huonosta ompelutilastani mutta kun ompelen, niin fiilis on sen mukainen, kuin olisi kolmannessa  taivaassa. Jokin aika sitten sain ommeltua itselleni ihanan mekon viskoosista. Viskoosia minulla on kaapissa iso hyllyllinen. Minulla oli aikanaan viskoosikausi kun ostin viskoosia isot pinot. Nyt on sitten hyvä hetki käyttää nämä viskoosit kun en halua ostaa kankaita (olen toki muutamia kankaita ostanut kuuden vuoden aikana, jos olen jotain tiettyä tarvinnut). Haluan myös päästä näistä kankaista eroon, näin tulisi tilaa lisää kotiin...
Käytän todellakin viskoosia myös talvella, kesämekot muuntuu aika helposti talviseen muotoon kun laittaa mekon kanssa paksut sukkikset ja neuleen. Kerrospukeutuminen pitää lämpimänä, myös se, ettei vaatteet ole niin juuri ja juuri päälle mahtuvia, vaan takeissakin on väljyyttä, jotta villapaita mahtuu hyvin väliin. Liian kireä ei pidä lämpöä. Tosin nyky villakangastakit eivät sisällä vatiinia, joten eivät muutoinkaan ole talvitakkeja enää (paitsi laadukkaat ja hintavat takit, joissa on vatiini välissä)