perjantai 31. elokuuta 2018

Kurkistus vaatekaappiin



Tervetuloa mukaan katsomaan vaatekaappini sisältöä!

Ei ei, en ole avaamassa teille vaatekaapin ovia ja kuvaamassa tänne niitä röykkiöitä mitä kaapeista tulee ulos. Keskityn vain muutamaan pieneen juttuun mihin olen takertunut tänä syksynä. Niin kuin olette huomanneet, niin minulle tuo 80-luku on aika vahvana päällä ja olenkin sen vuoksi kaivellut vanhoja kasarilehtiä esiin, joista olen katsonut neulemalleja sekä kaavoja. Volankihameet ovat yksi osa tätä prosessia. 
Eivät kaikki vaatteet kuitenkaan ole niitä kasarihärpäkkeitä vaan muutakin löytyy, edelleen ihan perusvaatetta töihin sekä vapaa-ajalle sitten enemmän hörhelöä ja romanttista härpäkettä. Oikeastaan siis kaikkea mahdollista syksyyn. Tähän samaan vaatekaappikurkistukseen tullaan postaamaan sellainen pienten vaatemuokkausten postaus, jossa näytän miten vähällä muokkaamisella saa vanhasta vaatteesta ihan uuden. Suuria taitoja ei näihin tarvita. 

Olen pyörinyt Pinterestissä aijempaa enemmän, ihan etsimässä erilaisia yhdistelyideoita ja löytänyt paljon ihania asuja, joissa parasta on se, että lähes jokaiseen asuun löytyy minulta kotoa jo omat vaihtoehdot. Pinterest on todella hyvä paikka idealöydöille. Suosittelen lämpimästi paikkaa, siinä on yksi huono puoli ja se on koukkuuntuminen...Siihen tosiaan jää koukkuun. Koko ajan löytää kaikenlaista mitä haluaa testata... Vastaus siis monia askarruttavaan kysymykseen, mistä saan ideani? Pinterest on yksi paikoista.

Virkkausharjoittelut alkaa, kirppiksillä on edullisesti lankoja, joilla opetella.

Olin elokuun alussa kiertelemässä hiukan kirppareita ja yksi asia, joka minulla tällä hetkellä on hakusessa on irtokaulukset. Olen tehnyt niitä paljon itsekkin mutta nyt olen ostanut muutaman valkoisen ja niillä saa aika helposti muutettua asua. Näitä kauluksia saa ainakin Kierrätyskeskuksesta (Nihtisillan myymälä), jos niitä vielä on. Myös näitä irtokauluksia on tulossa siihen muokkauspostaukseen. 

Syysvaatetuksen ykköset!

* paksut neuleet (mekot+paidat+neuletakit)
* ohuet neuleet
* lyhyt lahkiset housut
* pallokuosit, tweed, kukonaskel
* murretut värit
* kaulahuivit
* Kävelykengät ja nilkkurit

Ripauksella sarilukua tietenkin. Mutta tässä on tämä minun listani, mitä minun ajatukseni tästä syksystä pitää sisällään. Monet noista voi tehdä itse, tuunaamalla vanhoista, mutta palataan siihen myöhemmin. Samoja kuva tosin taitaa tulla tuunauspostaukseenkin mitä tässä postauksessa on tai sitten ei. 
Kuvissa näkyy miten rönsyilevää tyylini on, siitä huolimatta palasia on helppo yhdistellä eri vaatteisiin helposti ja mutkattomasti. Kaikessa yhdistyy kirpparit, ilmaisosastot, tuunaus ja itse tekeminen. Koska syksyyn päin mennään ja sandaalit vaihtuu umpinaisiin, on aika tehdä myös kenkien huoltoon liittyvä postaus (lukijan toive), tätä postausta jo kovasti suunnitellaan ja toivottavasti tulee piakkoin ulos myös.

Tulossa:

* Vaatteiden muokkaus -postaus
* Kenkien huolto -postaus


Ihan lempparit nämä kuvan vaatteet. Tuunattua, itse tehtyä, ilmaisosaston löytöjä, sekä myös mymälästä löytyneitä ihanuuksia. Osa erittäin vanhoja, edelleen käytössä olevia vaatteita. Kaikki asut tullaan esittelemään jossain somekanavassa jossakin kohtaa.

Tunika ja kengät: Kierrätyskeskus, huivi: ilmaisosasto, neuletakki: tuunattu oma vanha neule

Ihanaa viikonloppua kaikille!

-Melissa-

torstai 30. elokuuta 2018

Syksyn uudet tuulet puhaltaa



Koska Lumppis-projekti on jouduttu laittamaan jäihin, niin ompelen eri laatikoiden sisältöjä pois, toki Lumppis-projektia kyllä tulee tässä, koska joitain materiaaleja täällä meillä jo on mutta niin vähän, ettei projektia voi kuitenkaan jatkaa samoin kuin se on aloitettu. Löysin tuossa kuun alussa muutaman viskoosin palasen ja päätin niistä tehdä paidat zero waste-ajatuksella, niin, ettei mitään mene roskiin. Tämä onnistuikin erittäin hyvin molempien kohdalla. Toisen paidan löydät tästä postauksesta ja toinen zero waste ajatuksella tehty juttu löytyy täältä.
Tätä vähän hassun väristä viskoosia oli sen verran enemmän kuin tuota toista, että sain lisättyä tähän paitaan hauskan helman. Rypytystä tuli ehkä hivenen liikaakin, mutta minua se ei haittaa yhtään. Päälle vain ja menoksi. Tämä paita sopii hyvin tähän alkusyksyyn kun paidan päälle voi laittaa näyttäviä neuleita, vaikka niin, että tuo helma vain vilkkuu paidan alta tai paksuhkon neuletakin. Kaikki käy.

Tämän paidan kanssa on kiva leikitellä eri tyylejä ja sekoitella niitä keskenään mutta silti aika hyvin tästä tulee mieleen Moru girl -tyyli, josta pidän todella paljon. Ehkei kengät ole sitä ominta mutta sopii minun sekametelisoppa tyyliini hyvin. Kenkiin vielä itse tehdyn avokassukat, näille keleille ihanan lämpimät, ohuemmat ovat ihan liian kylmät. Minulle ainakin. Leggarit tai farkut jalkaan, Lämpimän värinen neuletakki ja asu on valmis.

Asussani ei tällä kertaa ole mitään muuta kierrätettyä kuin kengät. Farkut, neule sekä viskoosi on kauan sitten ostettu ihan uusina, edelleen käytössä, farkut on mun lempparit ja normaalisti päivittäisessä käytössä, nyt 10 vuoden käytön jälkeen kaikkein parhaimmassa kuosissa, siis muokkaantuneet kroppaani niin hyvin, että ovat kuin toinen iho. Neuleen olen ostanut silloin kun muutin Hslsinkiin, Viskoosi on Turun peruja. Kuljen todellkin vanhoissa lumpuissa, enkä meinaa muuttaa sitä mihinkään.











Mukavaa päivää kaikille!

-Melissa-

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Kun omaa elämää pitäisi hävetä



Pelastakaa lapset ry on tehnyt kyselyn lasten -ja nuorten koulukiusaamisesta ja esiin on noussut köyhät vs rikkaat asetelma. En kiistä ollenkaan lasten ja nuorten kokemuksia, että kiusaaminen kohdistuu ei merkkivaatteisiin yms. Kiusaamiseen kun ei paljon vaadita, vaatteet ovat yksi osa isossa ongelmassa. On myös totta, että lapset kärsii köyhyydestä siinä missä vanhemmat mutta useasti se on vanhempien asenteesta kiinni miten lapsi itse suhtautuu köyhyyteen.
Meillä on myös kohdattu koulukiusaamista kahden isomman kohdalla, syitä on ollut sairaudet, ulkonäkö, nimi, entinen tausta ja tyttärellä liian hienot vaatteet, johon opettajakin totesi, että pitää laittaa huonommat vaatteet, ettei muille tule paha mieli. Merkittömistä vaatteista tai kirppis vaatteista ei ole koskaan sanottu mitään. Johtuen varmaan siitä, että varsinkin täällä Pohjois-Helsingissä kirppari elämä kuuluu jokaisen elämään. Kierrätys on tällä alueella tärkeä elementti. Sen huomaa alueiden kierrätys ryhmistä.


Olen pyörinyt muutaman vuoden erilaisissa facen köyhyysryhmissä ja sen olen huomannnut, että kiusaaminen ei katso kukkaroa, siellä kiusataan ja haukutaan kyllä ihan yhtälailla muita köyhiä, jos vähänkään elävät eri tavoin kuin nämä kiusaajat. Kyse ei ole kuitenkaan lapsista vaan aikuisista, siksi kiusaaminen monesti lähtee sieltä kotoa. Surullisinta on lukea siitä, miten köyhyyden häpeä siirretään siihen omaan lapseen ja lapsi joutuu kantamaan sitä häpeää kun aikuinen ei enää jaksa kantaa sitä. Köyhyys on ongelma ja sen tuomat monimuotoiset mielenterveyteen liittyvät asiat ovat myös monen kohdalla este parempaan huomiseen.

Köyhyyden ympärillä pyörii ja kuohuaa, varsinkin näissä ryhmissä. Media myös ruokkii erilaisia käsityksiä ja aiheuttaa paljon eripuraa köyhien keskuudessa. Luodaan kahta erilaista käsitystä, toinen on se, että köyhillä ei ole mitään mahdollisuuksia, joten ei pidä edes yrittää mitään ja toinen taas kertoo miten hyvin täällä köyhänä eletään. Ei pureuduta keinoihin miten osa köyhistä voi elää hyvää elämää ja olla onnellisia ja miten saada ne pohjamudissa uivat ylös sieltä katuojasta näkemään, että hyvinvointiin tarvitaan aika vähän. Kun vain näitä kahta tuodaan ulos mediassa, niin ei ole ihme, että köyhät tappalee keskenään ja luovat raameja sille millainen on oikeanlainen köyhä.


Miten köyhyys liittyy blogiini? Ei mitenkään mutta minua on harmittanut jonkin aikaa tämä asia ja blogi on erittäin hyvä paikka päästää se ulos. Köyhien pitäisi pitää yhtä, eikä nokitella toisiaan. Mutta en usko sen tapahtuvan kovin nopeasti. Minua harmittaa myös se miten monet tuolla köyhien ryhmissä puhuu kirpputoreista, miten ala-arvoisena he pitävät kirppareita ja sellaisia vaatteita ei voisi ikinä laittaa päälleen, että uudet ovat ainoa tie parempaan elämään. Toki ihmiset ovat kaikki eri mieltä kirppareista mutta nykyään tuntuu, että kun kirppareista on tullut ätmän ajan juttu myös nuorilla, niin monet aikuiset ovat jääneet ajatukseen rikkinäisistä ja kulahtaneista vaatteista. Olenkin tuossa jokin vuosi sitten kirjoittanut postuksen, Kirpputorit- köyhyyden mittari, kun monilla oli keskusteluissa kuvitelma, että köyhät vain kulkee risaisissa lumpuissa kun ei ole varaa ostaa uusia vaatteita. Kirpputoreille tosin kaipaisin enemmän ilmaisosastoja, joissa on niitä mitä ei saada myytyä tai niissä on jotain vikaa muuten vain. Näin ei tarvitse roudata lumppuja enää mihinkään vaan kaikki menee joko askarteluun tai käyttöön sellaisenaan. Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto on huikea esimerkki miten homma toimii. Myös kilomyynnillä olisi iso hyöty tekstiilijätteen kierrättämisessä, kuten Fida tekee kerran viikossa.
En tosiaan tätä kirppisasiaa ymmärrä ollenkaan kun kirppiksiltä saa hyvää tavaraa ja voi luoda oman tyylin helposti. Toki hinnat on välillä iso kysymysmerkki ja monesti hinnat ovat aivan älyttömiä mutta useimmiten löytää aika mahtavia juttuja hyvään hintaan. Minä puhun kirppareiden puolesta, en vain sen vuoksi, että niistä on muodotunut meille elämäntapa vaan ihan siitä syystä, että niistä löytää vaikka mitä halpaan hintaan. Merkki ei ole tärkeä, jos siitä ei tehdä tärkeää. Ja kuka tekee niistä tärkeitä? Lapset vai aikuiset? Varakkaat vai vähävaraiset? Vai onko se median luomaa köyhät vs rikkaat? Koska mitä olen näiden vuosien aikana oppinut, niin asenne on kaikilla, ei vain yhdellä.


Ennen kuin kukaan ehtii sanomaan minulle, että mitä minä tiedän köyhistä, niin tiedän sentään jotain. Köyhyydessä elänyt, pitkäaikaistyötön ja vaikeasti sairastunut ihminen. Ja silti onnellisempi kuin silloin terveenä. Minulla on vain tämä yksi elämä, enkä meinaa tuhlata sitä kuoleman odottamiseen vaan teen siitä mahdollisimman hyvää ja elän joka päivä niin kuin haluan. Me ollaan se porukka, joka menee sinne metsään tai meren rannalle, mieluummin me tapetaan aikaa siellä kuin kotona tuijotellen seiniä. Me ollaan se porukka, joka mieluiten seikkailee ja keksii tarinoita metsän peikoista ja erilaisista meren otuksista. Me ollaan se porukka, jolle maailma on avoin. Vaikka me ollaan onnellisia, emme elä harhassa tai katsele maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi (kyllä sitäkin välillä tapahtuu) ja haluamme parannuksia vähävaraisten arkeen.


Huh, johan tuli avautuminen ja hyvin suppeasti se mitä ajattelen, koska en osaa oikein kirjoitella mitään ja hypin asiasta toiseen enkä saa punaisesta langasta kiinni. En suostu häpeämään sitä, että emme ole rikkaita, en suostu häpeämään meidän elämää, joten jos sinä sitä toivot, ei ole blogini sinua varten. Muutama vuosi sitten en edes tiennyt, että pitäisi tuntea häpeää asiasta. En tunne, enkä meinaa tuntea. Elämä on ihanaa!


Tervetuloa ryhmään, jossa annetaan vinkkejä ilmaisista tapahtumista, helppoja reseptejä, tukea yms. 
Köyhät ja vähävaraset, vinkkiryhmä

Oikein ihanaa päivää!

-Melissa-

tiistai 28. elokuuta 2018

Yyy - kaa - koo - Mikä sieltä kurkistaa? Syksy!



Nyt voi oikeastaan sanoa, että on syksy. Aika vilpoista on ja mieluummin laittaa lämpimän villapaidan päälle kuin menee t-paidalla ulos. Nyt onkin ihanien neuleiden aika. Ensimmäiset villasukat on valmiit ja pipokin tuli sivutuotteena puikolta. Nyt suunnittelen vähän enemmän ruskan väristä paitaa seuraavaksi puikoille. Myös ompelukoneen hurinaa on tullut jonkin verran kuunneltua ja vaikka ompelu on todella vaikeaa tuossa tilassa, niin yritän sentään jotakin.

Nyt kun tuossa postailin mun volankihameen, niin innostuin niistä entistä enemmän ja niitä onkin pari kappaletta siunaantunut, vielä haluaisin yhden...Sinappia ja vakosamettia, kyllä, juuri sellaista kuin minä haluan. Huomasin myös eilen kun ensimmäinen hamonen meni päälle, että olen tainnut hiukan tiputtaa painoa kun jouduin korjaamaan hametta heti mutta iso se on korjauksen jälkeenkin, että menee jälleen korjattavaksi. Toivottavasti ei tarvitse enää enempää korjata.
Volankihameet ovat siis myös yksi sellainen asia, joka on ihan pakko saada syksyksi. Nyt minun must have- listalla on jo kolme erilaista asiaa, jotka minulla jo onkin. Ne ovat lyhyet housut, volankihameet sekä kirjailut vaatteet. Vielä muutama pakollinen tulee ja sitten ne voidaan laittaa yhteen postaukseen kaikki.

Meidän piti eilen, heti kun poika lähtee kouluun, lähteä kuvaamaan hamoseni jonnekkin mutta toisin kävi. Kaveri ei meinannut millään herätä ja olo oli hänellä aika kamala, kurkku kipeä ja nuutunut. Oli sunnuntain sateessa juoksemassa ( olivat kävelyllä kaverin kanssa ja joutuivat kovaan sateeseen) ja näin vilustutti itsensä, raasu. Joten hyödynsimme mieheni kanssa sitten sen, että tyhjensimme pihaa hiukan. Poistin kaikki koristeet ja härpäkkeet pois. Vielä jäi osa paikoilleen, että voidaan vielä nautiskella illan hämärästä ennen kuin kelit menee ihan kamaliksi.











maanantai 27. elokuuta 2018

Kesän lapsi mä oon



Eilen tuli vettä taivaalta kuin saavista kaatamalla, rakeitakin tuli kunnolla. Jouduttiin siirtämään jo patjat pihalta sisälle kun vettä tuli niin paljon, että katos ei jaksanut pitää vettä loitolla. Tuona kamalana päivänä istuin sängyllä ja aloin muistella kesää, sukelsin sen lämpimään syleilyyn ja muistelin mitä kaikkea ihanaa kesällä tapahtui. Tämän jälkeen laitan kesän kauniiseen pakettiin ja otan esille aina kun harmittaa syksyn tai talven kylmyys ja raakuus.
Meidän kesä meni todella nopeasti ohi, johtuen siitä, että iso osa kesästä meni muutolle. Muutto olikin kaikkein rankin juttu, niin henkisesti ja tietenkin myös ruumiillisesti. Tavaraa oli paljon. Ja kun heinäkuussa vihdoin saatiin hengähtää, niin kesä olikin jo ohi. Onneksi ehdimme muutosta huolimatta nauttia kesästä monin tavoin ja päästiin kivoihin seikkailuihin mukaan.


Meidän kesä alkaa aina toukokuussa, silloin on kahden lapsen syntymäpäivät, esikoisen sekä kuopuksen. Vietämme joka toukokuu yhteisen päivän Turussa, käymme syömässä ja nauttimassa olostamme. Tämä on meille se ensimmäinen kesäpäivä, tästä alkaa seikkailu. Tarinaa enemmän tästä reissusta voi lukea sen omasta postauksesta.


Meillä on tapana tutustua eri asuinalueisiin ja etsiä näistä alueista hyviä puolia, on mahtavaa mennä aluisiin sisälle ja nähdä ihan eri tavoin paikat joissa ihmiset elää. Tätä teimme monta kertaa tänä kesänä, se oli todella hauskaa ja saatiin tosi kivoja kuvia myös otettua monen monta. Herttoniemenranta taisi lopultaan olla meidän suosikki. Ranta-alue oli kyllä todella nätiksi rakennettu. Tämäkin postaus löytyy klikkaamalla tästä.


On monta paikkaa missä vierailemme joka kesä, varsinkin Vuosaaren huippu on sellainen. Joka kevät odotan sitä hetkeä, että pääsen kiipeämään huipulle ja kiertelen siellä ristiin rastiin. Kesällä noustiin huipulle toista tietä mitä yleensä ollaan tehty ja reissu olikin sen vuoksi ihan toisenlainen. Helsingissä on paljon paikkoja, joista tulee sellainen fiilis, että on matkoilla jossakin päin maailmaa, ei Suomessa välttämättä ollenkaan. Vuosaaren huippu on juuri tällainen paikka. Kesällä olikin tärkeää päästä tällaisiin paikkoihin useasti, sillä emme matkustaneet kesällä mihinkään ulkomaille. Viime kertaisen nousun tarinaa löytyy täältä.


Yhtä reissua olin odottanut koko kevään, nimittäin Tekasin-festareita. Minun refashion vaatteita pääsi katsomaan festareilla ja se oli aivan mieletön kokemus. Monin tavoin. Oli kiva tutustua uusiin ihmisiin ja upeisiin käsityöläisiin. Pidän tätä isona kunnia-asiana, että sain olla mukana. Kun minulta ostettiin vielä muutama vaatekkin niin oikeastaan olin aika ylpeäkin aikaansaannoksistani. Festari tunnelmaan voi hypätä klikkaamalla tätä.


Juhannukseen mennessä olimme saaneet suurimman osan tavaroista uuteen asuntoon. Edelleen tavaraa kyllä on appiukon luona, mutta yritämme nekin saada jossakin kohtaa tänne. Juhannusta pääsimme siis viettämään ihan kunnolla uudessa kodissa. Stressi oli jo kadonnut ja olo aika hyväkin jo tuossa vaiheessa vaikka osa tavaroista on edelleen hukassa. Meidän ensimmäinen juhannus uudessa kodissa löytyy täältä.


Muutosta haluttiin pitää pieni paussi ja lähdettiin miehen kanssa kahdestaan pyöräilemään, Härdelli kun halusi lähteä uimaan, niin oli hyvä hyödyntää päivä myös aikuisten osalta. Pyörien nokka osoitti suoraan Lammassaaren vierellä olevalle Kuusiluodolle. Reissu oli todella mahtava, keli täydellinen ja tutustuttiin jälleen monimuotoiseen Helsinkiin. Tämä on yksi syy miksi rakastun Helsinkiin koko ajan lisää ja lisää. Täällä on niin paljon kaikenlaista ja se tekee kaupungista todellisen kaunokaisen. Meidän seikkailusta voikin käydä lukemassa jälleen kerran täältä.


On vaikea valita yhteen postaukseen muutama juttu...Helsinki tuli hyvin tutuksi tänä kesänä, nähtiin alueita, joissa ei olla ennen oltu ja käytiin myös samoissa paikoissa, joissa viime vuonnakin. Mutta ennen ei oltu ihan vain turisteina Helsingissä ja se oli aika hauska kokemus. Onneksi ensi kesäksi on iso määrä uusia kohteita, joita lähdetään kiertämään. Tämä turistina olo ei ihan putkeen mennyt mutta se ei millään tavoin meitä haitannut. Näistä touhuista voi käydä jälleen lukemassa täältä.


Tulen palaamaan kesään vielä jossakin vaiheessa, vähän myöhemmin ja toki kerron meidän viimeisestä lomapäivästä. Mutta nyt katsellaan hetki näitä juttuja ja laitetaan kesäkirja hetkeksi kiinni ja annetaan syksyn tulla meille sisälle.
Meillä oli kaikin puolin ihana kesä, kuuma ja hikinen, aurinkoinen. Se todella helli meikäläistä, lapset eivät ihan näin kuumasta välittäneet mutta minä nautin suunnattomasti. Ensi kesään!!



sunnuntai 26. elokuuta 2018

Virkattu kassi



Kun elämä on todella hetkistä ja kiireistä, niin kun on vapaapäivä, sitä mielellään ottaa aikaa ihan vain itselleen. Linnottautuu makuuhuoneeseen, ottaa kilkuttimet käteen, laittaa leffan tai sarjan pyörimään ja alkaa tehdä itselleen jotakin kivaa ja suloista. Loppulomasta virkkailin kovasti, tein suloisen pussukan poikani vanhasta neulepaidasta ja sen jälkeen jatkoin samalla kuviolla vähän isompaa kassia. Taisin tosin tehdä tästä vähän liiankin ison, mutta se ei haittaa. Lähinnä ajattelin tätä rantareissuille. Mahtuu hyvin sisälle myös piknik -alusta.
Nyt on virkkaussuunnitelmia paljon, haluan oppia virkkaamaan reunapitsejä, joita voin kiinnitellä vaatteisiin. Näin säästän sievoisen summan, kun langat kirppiksillä on edullisia mutta valmiit pitsit taas eivät. Kyllä, olen vähän pihikin, tai minusta on alkanut tulla pihi ja toki myös kiinnostus uuden tekemiseen ja oppimiseen on kova. Vanhat taidot kunniaan.
Jos haluat nähdä kuvan mekon kokonaan, klikkaa tänne. Jos mekon ompelee jostain toisesta kankaasta, niin siitä tulee helposti syksyinenkin. Sitä tässä olen myös vähän miettinyt, jos tekisi syksyisen version tuosta samaisesta mekosta. Sillä malli on aivan ihana mutta tuo kangas ei.

Tämä työ on tältä osin viimeinen työ, jonka esittelen blogissani. Siis työ, jonka olen kesällä tehnyt. Loput jäävät ensi vuoteen ja ensi kesään, mukana on myös vuoden 2017 kesän vaatteita, joita en ole ehtinyt esitellä täällä ollenkaan. Huomisesta lähtien alan keskittyä syksyn ihaniin tuuliin ja irrottaudun vihdoin kesästä ja annan syksyn halata minua. Metsä tuoksuu jo syksylle ja on aika hyväksyä se, että kesä, upea kesä on takana päin. Hieman haikeutta on ja varmasti palaan tässä lähiaikoina kesän tunnelmiin uudelleen mutta koitetaan silti katsoa syksyyn päin ja löytää siitä hyviä puolia enemmän.

Kengät ostettu Kazimierzista.






Nautinnollista sunnuntaita kaikille!

-Melissa-

lauantai 25. elokuuta 2018

Leikkaa housuistasi lahkeet - Barbie näyttelyn huumaa



Kun en torstaina päässyt katselemaan Barbie näyttelyä, vaan makoilin pimeässä koko päivän, niin mieheni oli siitä todella pahoillaan ja perjantaina kun oloni oli sen verran hyvä, että pääsin ylös sängystä, otin kunnon coctailin ja lähdettiin katsomaan näyttelyä. Härdelli on todella kiinnostunut Barbien ympärillä pyörivästä hössötyksestä. Häntä kiinnostaa Barbien imago ja miksi tytöt on niin innoissaan siitä. Lähti siis meidän mukaan katsomaan näyttelyä, näkin niitäkin Barbieita, joita minullakin on ja oli aivan innoissaan kun tajusi, että kokoelma koostui muutaman miehen keräämästä Barbieista. Hänkin nyt suunnittelee samaa, että kerää näitä nukkeja. Itse en oikein innostunut, en siksi, että pidän tätä nukkea jotenkin sukupuolisena vaan kun tuota tavaraa on ja paljon, Barbieitakin löytyy varastosta monta kymmentä.
Itse en ole koskaan ollut Barbieilla leikkivä tyttö, keräsin kyllä niitä ja tein vaatteita mutta muuten en niistä välittänyt. Leikin mieluiten autoilla ja pyssyillä. Mutta nyt aikuisena olen vasta alkanut ymmärtämään mikä tämä nukke on ja mitä se edustaa meille tyttösille ja naisille. Se kertoo meille sen, että meistäkin voi tulla ihan mitä tahansa me halutaan ja samalla voimme näyttää juuri sellaiselta kuin haluamme. Jotenkin kun kulki näitä vitriineitä läpi, niin se oli läpileikkaus meidän ikoonisten naisten ja myös Barbien elämää. Näyttely on avoinna vielä tänään sekä huomenna, jos kiinnostaa mennä katsomaan. Barbie- The Icon Muoti-ilmiöt, henkilökuvat, tapahtumat, TV-ohjelmat...Kaikki mahdollinen on muokannut Barbieita sekä meitä.








Tämä Barbie löytyy minultakin


Reissu meni tosi kivasti, vaikka päätä kivistikin. Päälleni puin vanhat housuni, jotka olen jokin aika sitten lyhentänyt. Nämä pöksyt ovat myös tämän syksyn must have-juttu. Näistä tulikin nyt heti lempprit, vaikka en aikaisemmin tykännyt näistä yhtään. Koska näitä syksyn pakollisia on aika monta, niin teen niistä oman postauksen. Pienen koosteen teille, että mitä se tuunaaja pitää tämän hetken juttuna...Omasta mielestä.
Housut on todella helppo tuunata, mittaa ja leikkaa sopivan lyhyeiksi ja tee taitteet. Matskua näissä pöksyissä olisi ollut myös upslaakeihin mutta halusin yksinkertaisemmat näistä. Minulle on tullut nyt villitys saada suoriahousuja kaappiin enemmän ja varsinkin erilaisilla ruuduilla. Varsinkin lempikuosini, kukonaskel on alkanut kummittelemaan entistä enemmän tuolla päässä. Takkia, housua, mekkoa...Haluun kukonalskelta!
Päänsärky jatkuu, ei onneksi migreenin muodossa mutta kipuna. Eli lopettelen lyhyeen höpinät ja annan kuvien puhua puolestaan.







Ihanaa lauantaita kaikille!

-Melissa-