maanantai 25. kesäkuuta 2018

Kenkäfriikin tunnustus



Hei,
Nimeni on Melissa ja olen kenkäfriikki!

Tässä muuton aikana on moneen kertaan todisettu, että jos en mitään muuta ole, niin kenkäfriikki. Rakastan kenkiä ja jo tuossa muuton alussa kun pakkailtiin tavaroita, laitoin ison määrän vaatetta ja kenkiä Hope- yhdistykselle. Nyt on vastaan tullut yksi iso ongelma täällä uudessa asunnossa. Vaikka asunto on isompi kuin aikaisempi asunto, niin kenkäni ei mahdu mihinkään, ei tosin myöskään vaatteeni mutta varsinkin kenkäni on ongelmatilanteessa.
Hope- yhdistykseen on siis jälleen kerätty kolme roskasäkillistä vaatteita sekä roskasäkillinen kenkiä. Ja kengät eivät ole kaikki vielä edes täällä. Vaatteista osa on menossa myyntiin VillaNannan kirpparille. Olen todella huonosti pitänyt koko kirppistä mutta ensi kuun aikana olisi tarkoitus laittaa homma liikkeelle. Joukossa on niin tuunauksia kuin muita juttuja.
Miksi minulla sitten on paljon kenkiä? Koska ne ovat minun keräilyn kohde. Monella ihmisellä on omat keräilynkohteensa ja minulla se on kengät. Minulla on käyttökengät sekä ne keräilykengät, joita en juurikaan käytä mutta kuvissa on useastikkin. En nykyään muutenkaan enää osta kenkiä, jos niissä ei ole jotakin hyvin mielenkiintoista. Välillä voi olla monta kuukautta väliä ennen kuin tulee seuraavat vastaan mutta nyt on pakko käyttää harkintaa, kaikkia kenkiä ei voi meille pelastaa.

Meille kenkähulluille on ryhmä feissarissa. Tervetuloa sinne

Tämä muutto on ollut aika mielenkiintoinen matka omaan itseeni myös, läpileikkaus siitä miten kulutan ja millaiset mieltymykset minulla on. Miten helposti tai vaikeasti minun on luopua asioista. Millaiselta tuntuu kun joutuu luopumaan asioista. Tämä on ollut yhtä kamppailua ja tunteiden paloa. Yritän kovasti muuttaa suuntaa siinä, että kenkiä ei niin isoja määriä enää meille tulisi mutta joka kerta kun yhdet kengät on käytetty loppuun ja joutuu heittämään ne roskiin, on hankittava vastaavat kirpparilta, jos sattuu löytymään. On kuitenkin hienoa, että Hopen kautta voin antaa ne sellaiseen kotiin, jossa niille on tarvetta ja käyttöä.

Mutta ihan mahtavaa on se, että tänään lähtee viimeinen kuorma vanhasta asunnosta ja sen jälkeen päästään aloittamaan kuvaamiset ja saan ne jutut tänne blogiin, jotka tein ennen kuin muutimme. Työtila toivottavasti valmistuu heinäkuuksi niin saan ompelukoneet tänne ja pääsen vihdoin ompelemaan. Sitä odotan ja kaipaan kovasti jo.




Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Melissa-

12 kommenttia:

  1. Tunnustaudun kyllä kenkähulluksi, mutta onneksi saan pidettyä hulluuden aisoissa. ☺️ Onnea kenkävuoren päihitykseen! -Katta /Arki(paska)ruokaa P.s. Luin miehelleni pätkän FB-päivityksestäsi liittyen muuttoon ja kenkien mahtumattomuuteen. Hän totesi säälivänsä puolisoasi. 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun on nyt vähän pakko myös alkaa pitää hulluutta kurissa ja nuhteessa. Muu ei auta.

      Poista
  2. Mullakin melkoiset varastot kenkiä on, mutta taidan kyllä kakkoseksi jäädä sinulle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä tosiaan on ja valtavasti. En edes viitsi sanoa miten paljon näitä nyt lopulta vielä säästettiin.

      Poista
  3. Huima kenkäkokoelma, olen hiukan kade!
    Muutto on toden totta yhdenlainen kriisi elämässä, mutta ehkä on vain tervetullutta aina aika ajoin kohdata kaikki kaappeihin keräämänsä - sanan mukaisesti!
    Tsemppiä loppurutistukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutto tosiaan on yksi iso kriisi elämässä. Vaikea luopua menneestä ja antaa uuden tulla muokkaamaan elämää.

      Poista
  4. Meillä on tapana viettää kesälomasta yksi päivä ja siivota varastot läpikotaisin läpi. Jos jotain ei ole käytetty vuoteen, viedään se kierrätykseen. Ennen olin myös kenkäfriikki, jonka kengät eivät mahtuneet minnekään, mutta viime vuosina olen oppinut paljon käytännöllisemmäksi niidenkin hankkimisen suhteen. Tsemppiä muuttoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tyhjennetään neljä kertaa vuodessa kaapit mutta siitä huolimatta sitä tavaraa aina vaan on.

      Poista
  5. Onnea uuteen kotiin! En ymmärrä miten jotkut voivat kävellä noilla korkokengillä, vaikka kauniita ne on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korkoihin oppii kyllä. Itse olen kävellyt koroilla jo 12 vuotiaasta asti niin se ei ole homma eikä mikään. Isompi homma oli oppia kulkemaan matalilla ja vieläkin tulee pahoja kipuja jalkoihin jos kävelen matalilla pitkään.

      Poista
  6. Minä jäin kiinni muuton yhteydessä hamstratuista käsityölehdistä ja -kirjoista. Lisäksi lankojen määrä yllätti miehen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä jäin kiinni juuri näistä kengistä...Myös käsityölehtien määrä yllätti minut itseni aika pahasti.

      Poista

Kommenttia ihan estottomasti vain!