Translate

tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi 2013

En oikein tiennyt mitä tänne tänään postaisin. Paljon olisi kuvia joita näyttää mutta näyttää sille, että monet kokoaa vuotensa jutut tänne. Jos tämän kerran tulisin samassa veneessä ja tekisin samoin. Eli mennään ajassa taaksepäin ja katsotaan mitä tapahtuikaan tammikuussa 2013.
Oli paljon lunta, sen muistan hyvin. Ajattelin, että loppuuko tämä koskaan. Olimme hyvin kotiutuneet uuteen kotiin Helsinkiin. Jäätävä sade kuitenkin iski vasten kasvoja ja kesän kaipaus oli kova. Aloitin tilkkuprojektin joka kasvoi mittoihin mahdottomiin.. Sammakkomies aloitti kerhon, harjoitellakseen hiukan sosiaalisia taitoja ennen päiväkotia. Kesällä taas seikkailtiin ympäri Helsinkiä ja nähtiin ihania asioita.

Jakku tilkuista

Lempitakiksi muodostui kelsitakki, joka vieläkin on ihan ykkönen. Oli ihanaa välillä saada omaa aikaa, silloin nautin todella olostani. Mutta jos joku meistä talvesta nautti, oli se meidän ihana Nuppu. Tämä koira rakastaa talvea, ei liian kovaa pakkasta, eikä tuulista säätä mutta leutoa ja aurinkoista. Täytyy kyllä myöntää, että jotain kaunista se pakkasukkokin saa aikaan. Oikeasti.


Olisi ehkä aika siirtyä helmikuuhun? Eikös vain. Mitä silloin oikein tapahtui? Hääpäivä meillä ainakin oli ja tällä kertaa sen muitimmekin. Yleensä kun sitä ei tapahdu. Innostuin hiukan shoppailemaan. Useamminkin kuin kerran. Mulla jää yleensä se päälle kun kerran kerran lähden. Sairauksia podettiin oikein urakalla. Varsinkin Sammakko oli jatkuvasti kipeänä. Uneni koputteli päätäni ja siitä se lähti...Helmikuussa aloin todella innostua tuunailua. Aina sitä tehnyt mutta nyt se oikein karkasi käsistä. 


Helmikuussa myös treffailtiin kamuja ja lähdettiin laskemaan pulkkamäkeen. Kokeilin uusia reseptejä ja muutoinkin kokeilin kaikkea uutta ruokapöytään. Innostuin ompelemaan Sammakkomiehelle uusia vaatteita liukuhihna tyylillä.


Ehkä sitten maaliskuun vuoro? Taisi olla iso muutos meille tuo maaliskuu. Meidän perheeseen lisättiin uusi jäsen. Pikkuinen Söpö koiruus. Nuppu ei siitä silloin kovin mielissään ollut. Pikkuinen rääpäle häiritsi ihan liikaa hänen armonsa rauhaa. Tämä neitokainen on villi, eikä se halua totella ketään. Tekee koiruuksia minkä kerkeää ja saa aikamoista jälkeä aikaiseksi. Kevään muoti puhututti ihmisiä somessa ja kirjoituksia siitä oli monissa blogeissa. Itsekkin siitä hiukan kirjoitin. Maaliskuussa myös vietettiin pääsiäistä. Ihmettelin myös lasten kasvatusta


Huhtikuussa alkoi olla jo hiukan kevään tuntua. Sammakko sai tilkkuhousut, joista tulikin kunnon hitti. Toinen hitti olikin tilkuista väsätty huppari. Huhtikuussa myös jännättiin kovasti pääsykokeita. Oli kyllä jännää. Oli ihanaa, että mies oli henkisenä tukena koko reissun ajan. Tilkuista tein isot määrät juttuja ja samaan aikaan tuunailin kaikkea mitä käsiini sain. Laukut tulivat myös mukaan elämääni. Vappua myös vietettiin. Kesää sai jo alkaa odottamaan.

* * * *
Toukokuussa alkoikin ne tutut allergiaoireet, kutituksia ja aivastuksia oli meidän asunto täynnä. Osaako sitä koskaan nauttia silloin? Kyllä vain. Vaikka allergia vaivaa niin yritän ainakin nauttia elämästäni täysillä silloinkin. Nopeat ja helpot muokkaukset vaatteisiin alkoi vallata blogiani. Nyt kun selailee blogiaan niin alkaa innostua taas uudelleen tuunauksesta. Äitienpäivä oli kyllä aivan ihana minulle. Sain juuri sitä mitä tarvitsinkin. Parveke siivottiin ja siitä tehtiin ihana kesäkeittiö. Oli muuten aivan ihana syödä parvekkeellä koko kesä. Vaikka satoikin niin siellä oli ihana oleskella. Päätin myös, että tällainen keski-ikäinen matami voi hyvin käyttää minishortseja sanoi kuka muu mitä hyvänsä. Päätin etten yhtään uutta mekkoa tee kesäksi mutta kuinkas kävi? Mekkoja alkoi tulla ja tulla. Sammakkomies täytti 4 vuotta ja Pööppä täytti 19 vuotta.



Toukokuun jälkeen tulee aina kesäkuu. Esikoisen valmistujaiset olivat ihan ensimmäiset riennot jotka aloitti kesän. On aivan käsittämäntöntä, että minulla on jo aikuinen lapsi. Kesäkuussa samba on keskeisessä asemassa ja karnevaalit ovatkin kohokohta monen sambistan elämässä. Myös minun vaikka en ole muutamaan vuoteen enää sambaillut. Juhannus oli rauhallista aikaa vaikka Helsingissä olimmekin. Tästä se alkoi, nimittäin meidän pyörä innostus. Koko kesä meni ristiin rastiin pyörillä ajaen. Ja nyt kaipaan sitä kyllä valtavasti. Ja ompelin lempi toppini, mallista tulikin niin iso suosikki, että tein siitä mekkojakin.


Vanhasta tuunailu on päässyt valloileen todella


Taitaa tulla hiukan iso postaus tästä. Kukaan ei jaksa klikkailla linkkejä eikä juuri lukeakkaan. Noh, tuleepahan tehtyä. Voi itse muistella miten ihunaa se vuosi on ollut. Heinäkuu räjäytti mielen. Päästiin poikien kanssa Sealifeen. Pojat olivat innoissaan. Minulle taas jännityksiä toi korkkarit joilla kiipeilin kalliolla. En suosittele sitä kenellekkään. Söpökin alkoi olla iso tyttö ja Nuppukin jo sen kaveri. Ompelut eivät tekemällä loppuneet, jotenkin vain ne lisääntyivät koko ajan. Ihmettelin taas maailman menoa. Se ei oikein sovi kyllä minulle...Miehenkin kanssa päästiin kaksin retkeilemään ja olikin kiva ajaa pidempi matka. 


Elokuussa meillä kesä jatkui vain. Loppua ei näkynyt. Mekot ovat todella lemppareitani ja se näkyy vaatekaapissani hyvin. Mekkoja  ei voi olla mielestäni liikaa...Merikarvialle en päässyt mukaan kun olin kipeänä ja oli kyllä kiva jäädä Banaanimiehen ja Söpön kanssa kotiin. Löydettiin meille sopiva ravinteli Helsingistä. Ei nyt ihan samanlainen kuin Vaakahuone mutta tykkäys samaa luokkaa. Kaappini on löytöretkeilijän paratiisi ja sieltä on helppo poimia vaatteita joista tekee uutta. Yksi lempparini on muokattu Farkkutakki. Elokuussa kävimme Banaanimiehen kanssa Tallinnassa ja teimme muutamia löytöjä
Hamemekko

Huh, mikä työ tässä. Olisihan tämän voinut toisinkin tehdä mutta menkööt nyt näin. Tuleepahan maratoonipostaus. Sanotaan elokuulle tuitui ja astutaan syyskuun kotiin. Silloin alkoi koulu. Minulla. Uusi ammatti ja uudet kujeet. Saa katsoa mitä tästäkin tulee. Kiire on kova joten käsityöt alkoivat olla sellaisia pikkuisia. Työläisiin ei oikein ollut aikaa enää. Vyöt ilmestyivät työpisteelleni. Myös irtokaulukset pääsivät uuteen loistoonsa. Kamalinta oli olla metsäretkellä vatsataudissa. Mietiskelin myös syksyn nilkkureita. Huomasi myös, että minä en pääse raidoistani vaikka miten yrittäisin. Mitään kun ei kaapista löydy niin tekaistaan nopeasti vaikka paita. Herkuttelua ei saa unohtaa, ruoka kun on parasta mielen ja kropan ravintoa. Nähtiin myös miten se shoppailu lähtee kätösistä

Eräjormailua
Syyskuusta elokuuhun. Huomasin miten paljon olen oppinut lyhyessä ajassa. Myös väsymys alkoi painamaan kun etätehtäviä oli valtavasti ja kun en ole aikoihin esseitä kirjoittanut niin homma oli hankala. Onneksi voin tuota stressiä laukaista käsitöitä tehden. Juuri sellaisen kovan stressin aiheuttaman jumin aikana tuunasin vanhan kelsitakkini joksikin aivan muuksi. Hemmottelimme ystäviämme ja teimme pikkuisia matkoja. Banaanimies täytti 13 vuotta. Sienet kuuluvat syksyyn ja tietenkin niistä kokkaillaan silloin kaikenlaista. Innostuin jälleen neulomaan ja se innostus on jatkunut. 


Koitakkaahan kestää vielä...Lokakuu vaihtuu marraskuuhun. Se on minun kuukauteni, 41 vuotta tuli täyteen elämää täällä ja miten uskomaton elämä se onkaan ollut. Mieheltäni sain upean syntymäpäivälahjan. Numerosarja vasempaan käsivarteen. Numerosarja on minulle todella tärkeä ja nyt se on ikuistettu käteeni. Nyt en koskaan unohda. Kaapistani tein jälleen löydön. Neulehameiden uusi tuleminen. Monissa blogeissa alkoi näkymään aivan ihania neulehameita ja muistinkin, että minulla niitäkin on jo. Oli pakko kaivella ne esiin. Tilkkuja en ole matkallani unohtanut. Höpsötyksiä on ollut, niin kuin yleensä meillä ja toisenlainen höpsöty tuli tehtyä pimeään aikaan. Kaikilta salassa...

Korvat
Sitten päästään siihen kuukauteen mikä on lapsille niin mieluisa. Joulukuuhan se on. Nyt oikein innostuin tehtailemaan kaikenlaisia pikku juttuja. Johtuen varmaan paljon siitä, että meinaan portfolioni tehdä hiukan samalla periaattella, eli askarrellen. Herkkujen ja näpertelyn kuukausi minulla siis. Mutta sain joulukuussa jotain sellaista valmiiksi jota tein pitkään ja hartaasti, niitä toivoin kauan ja sitten vihdoin ne valmistuivat.. Neuleleggarit. Vihdoinkin. Loppumetreillä tein muutaman joululahjan: Käsikoru ja rintarossi. Super pikana siis. Tallinnaan jälleen, tällä kertaa tytön kanssa.


Tässä tämä vuosi. Toivottavasti kestätte läpi tämän suon. 
Kiitos kuluneesta vuodesta ja oikein ihanaa uutta vuotta teille kaikille!!

10 kommenttia:

  1. Olet ollut ehtiväinen, kivoja juttuja olet tehnyt pitkin vuotta :) ps.muista meitä kun sammakon tilkkufarmarit jää pieniksi, supercoolit! ;) :D

    VastaaPoista
  2. Hyvää uutta Vuotta teille kaikille! Hauskoja tuunauksia, tuo keijukaismainen asu taitaa nousta yhdeksi suosikeistani. Aivan ihana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mulla on monta suosikkia. Varsinkin miesten paidoista tehdyt mekot ovat sellaisia.

      Poista
  3. Oikein hyvät ja tuotteliaat uudet vuodet myös sulle! :D

    VastaaPoista
  4. Kiitos kuluneesta vuodesta sinullekin! Täällä on aina kiva katsella luomuksiasi ja sitten harmitella,ettei itse osaa sellaisia tehdä;D
    Ihanaa uutta vuotta sinulle Nelli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten kun joskus tulen sinne päin niin istutaan alas ja askarrellaan vähäsen :)

      Poista

Kommenttia ihan estottomasti vain!