Translate

tiistai 2. toukokuuta 2017

En syö viikkoon

Onko kevät vai talvi? Vaikea tietää tässä kohtaa, mutta pakko oli katsella aikaa taakse päin ja katsella vuosien takaisia kuvia vapusta. Kevät oli monessa kohtaa jo pitkällä mutta nyt saatiin lunta niskaan. Siitä huolimatta meidän takapihan linnut tekivät urheasti pesiään kasvustojen alle piiloon. Tuo lumimyräkkä sai pidettyä meidät aika hyvin sisällä koko viikonlopun, kirpparilla tosin kävin mutta muutoin piiloiteltiin lämpimässä kotikolossa. Tavallaa ihan hyväkin, sillä Härdelli sai rauhassa toipua vatsataudistaan. Ei siis kiire minnekkään. Mutta tähänkin voi tulla tapa, että piiloutuu kotiin ja se taas ei ole kovin hyvä juttu se. Kohokohdat viikonlopusta ovat aika ilmeiset. Perjantaina päästiin vihdoin avaamaan parveke kausi, ihana ilta ja oleskelu parvekkeella oli ihan parasta. Nuppu ja Söpökin nauttivat täysillä perjantai illan lokoilusta. Lauantaina hypättiin miehen kanssa autoon ja käväistiin Kierrätyskeskuksen Nihtisillan tavaratalossa ja tehtiin muutamia söpöjä löytöjä. Ehdin myös ommella uutta parvekkeelle mutta siitä sitten myöhemmin lisää.
Maanantaina vihdoin aurinko päätti kutitella nenää ja tietenkin meidän porukka mieluiten hyppää pyörän selkään ja lähtee seikkailemaan maailmalle. Sekalaista hauskaa kuitenkin on viikonloppuna ja vappuna tapahtunut ja tärkein tietysti on ruoka. Eli en syö viikkoon enää.

Yksi maailman paras ja halvin tapa nauttia elämästä on lähteä retkeilemään, kävellen tai pyörillä. Itse löydän joka reissulla Helsingistä uusia puolia, joita jaksan äimistellä yhtä paljon vaikka tuntuu sille, että kaikki olisi jo nähty. Ei, omassa kotiympäristössä on valtavasti nähtävää ja koettavaa ja vaikka menisi samaan paikkaan toisenkin kerran, niin tekee jotain mitä ei ole ennen tehty. Näin tehtiin mekin, nimittäin käytiin istahtamassa Pikku- Huopalahden paikallisen terassilla. Ei olla ennen tehty niin mutta nyt tehtiin, olihan kokemus sekin.

Perjantaina oli ihana ilma ja odotin kovasti, että pääsen laittamaan parveketta siihen kuntoon, että siellä voisi istuskella ja nauttia elämästään.

Lauantain kirppislöytöjä ja tietenkin löydöt tehtiin Nihtisillan tavaratalosta.

Päästiin lauantaina juuri ja juuri kotiin ennen kuin alkoi lumimyräkkä.

Myräkkä ei haitannut meitä vaan naudanribsit grilliin ja perunasipulinyytit perään. Oli taas massu täynnä.

Jälkkäriksi kahvia ja herkkuaja. Kupit sekä tarjoiluastia on lauantain löytöjä.

Sunnuntai aamulla mies teki minulle erittäin herkullisen leivän. Hiukan koitti piristää meikäläisen mieltä, kun harmitti niin kovasti tuo lumisade.

Päivälliseksi lämmiteltiin grilli jälleen ja nautiskeltiin kyllä hiukan ehkä liikaakin.



Ja jälkkäriksi munkkeja, herkullisia munkkeja

Maanantaina aamulla olikin lopulta kova kiire pyörän selkään, että kaavailtu brunssi jäi tekemättä ja rääpittiin mitä kaapsita sattui löytymään.

Munakkaassa on kalkkunametvurstia sekä edamia. Munakas on hyvä tapa saada jämiä hävitettyä.

Jälkkäriksi mansikoita ja kuoharin rippeet



Helsinki on upea ja monipuolinen kaupunki, aina löytyy jotakin uutta täältä.


Mahtavaa toukokuuta kaikille

-Nelli-

8 kommenttia:

  1. Ihanat vappuherkut.
    Minullakin alkaa viikon syömalakko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko hiukan olla kevyemmällä ainakin tää viikko, sen verran tuntuu olevan maha edelleen täynnä :D

      Poista
  2. Onpas teillä ollut tosi ihania herkkuja, nam! Eihän sitä tarvitse lähteä kauas, kun läheltäkin löytyy aina uutta ihmeteltävää. Ainakin luonto tarjoaa joka kerta jotakin uutta ihmeteltävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta. Aina löytyy jotakin ihan uutta vaikka lähtisi samaan suuntaan :)

      Poista
  3. Tuttu tunne! Meilläkin meni vappu ihan syödessä :P Eikä loppua näy, äsken vielä lämmitin edellispäiväisiä grilliherkkuja päivälliseksi. Kesäkunto? Mikä se on? Hehhhe :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en pysty enää enempään. Pakko pitää pieni tauko :D

      Poista
  4. Mahtavia kuvia ja herkkuja:) Onko tuo terassi Pikku Huopalahdessa sen pikku sataman edessä,aloin miettiä että missä tuo oikein on? Minähän asuin Pikku-Huopalahdessa,jota edelleenkin rakastan,ja poikani asuu siellä nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On juu siinä sataman edessä. Itsekkin tykkään tosi paljon Pikku-Huopalahdesta. Jotenkin niin suloinen ja rauhallinen alue. Ollaankin mietitty, että se voisi olla yksi paikka mistä katsoa asuntoa.

      Poista

Kommenttia ihan estottomasti vain!