Translate

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Tukholman värikkäät kadut ja ilmaisosaston räsä paita

Oli mukava päästä katselemaan Tukholman katuja näin monen vuoden jälkeen. Päivä oli aurinkoinen ja lämpötilakin kohosi kivasti mutta kova vilpoinen tuuli aiheutti välillä pientä vilunväristystä. Oli mukava esitellä tämä kaunis kaupunki lapsilleni ja suunnitelmissa oli oikein mukavan letkeä päivä kaupunkia kierrellen, niin valitettavasti joku päätti toisin ja lapseni saivat tutustua surulliseen kaupunkiin. Raskaasti aseistautuneita poliiseja ja valtava kukkameri oli meitä vastassa kun pääsimme Tukholman keskustaan.

Meillä ei ollut mitään suurempia suunnitelmia päivän varalle. Tuossa lyhyessä ajassa ei juuri paljoa ehdi nähdä ja kiertää kun pitää jo lähteä takaisin laivalle. Ehdittiin sentään nähdä kuninkaanlinna ja vahdin vaihto, kävellä pikkuisen vanhassa kaupungissa ja mennä keskiaika markkinoille ja keskiaika museoon. Kierrettiin muutama kauppa. Vanhemmat lapset ostivat muutamat kengät, minäkin ostin yhdet ja nuorin lapsista sitten päätti haluta ostaa laivan lelukaupasta lelun, jonka oli löytänyt sieltä jo aikasemmin. Mikään muu ei puhutellut häntä. Meillä on aina sellainen juttu, että aina jotakin ostetaan joka kaupungista missä käydään. Muistoksi.

Minun paitani on tehty ilmaisosastolta löytyneestä neulepaidasta, joka näytti olevan keskeneräinen. Jälleen vieroksuin sen lyhyyttä, joten lumppulaatikosta kaivoin esiin tilkun palasen, josta sain hyvin leikeltyä uudet osat paitaani. Purin paidan sivusaumoja auki ja ompelin kiilat tilkusta. Leikkasin tilkusta monta palaa tulevaan helmaröyhelöön, sekä pääntiehen nauhat ja lopusta tilkusta sain röyhelöt myös hihoihin. Näin sain kivan asun jolla kulkea Tukholmassa. Myös farkkutakki, farkut sekä kengät on Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, laukku taas on ostettu Tammiston Kontista.
































Jokihirviötä etsimässä. Näillä lapsilla on aina kaikenlaisia tarinoita matkassa mukana kun kierretään joka puolella.

Tästä alkaa matka maan alle ja ajassa taaksepäin, keskiajalle saakka. Millainen Tukholma silloin oli.

Vanha kaupungin muuri näkyy tytön takana. Miten erilainen maailma olikaan silloin joskus ja onko ihminen lopultaan muuttunut mihinkään noista ajoista? 







Parasta on reissun lopussa kun saa heittää kivistävät jalat hetkeksi lepotilaan, odotella kyytiä satamaan ja juoda kupponen kahvia ja mussuttaa jotakin pientä. Takaisin tullaan vielä, hiukan iloisemmissa merkeissä.

Aurinkoista päivää kaikille

-Nelli-

2 kommenttia:

Kommenttia ihan estottomasti vain!